Koulukeskus ja Ransupuisto

Ransu-koira ja hänen henkilökohtainen avustajansa Pertti Nättilä puiston avajaisissa

RANSUPUISTO

Pirkkalan keskustasta puuttui pitkään lapsille suunniteltu puisto. Koulutien varrella Naistenmatkan  koulun vieressä oli puistolle sopiva paikka.

Puiston synty oli sikäli poikkeuksellinen, että lapsilta kysyttiin, mitä he puistoon haluaisivat. Idean takana oli hortonomi Sari Suomalainen. Hän otti yhteyttä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pirkkalan yhdistykseen, jonka kanssa ideoitiin lasten osallistumista suunnitteluun. Sittemmin puistoa on uudistettu viereisen Naistenmatkan koulun saneerauksen yhteydessä.

Puiston paikalle väläyteltiin aikoinaa myös parkkipaikan laajennusta. Näin ei onneksi käynyt. Ransupuisto on ollut hyvin suosittu.

Puisto on Pikku Kakkosesta tutun Ransu Karvakuonon nimikkopuisto.

Klikkaa alla olevaa nauhaa ja kuuntele mitä Ransu itse tuumailee puistostaan...

 

Get Flash to see this player.

Kain Tapper veistää Ransu-patsasta uuteen puistoon. Uutinen Pirkkalainen-lehdessä 1998
Akateemikko, kuvanveistäjä Kain Tapper teki vuonna 1998 pronssisen Ransun näköisveistoksen leikkipuistoon. Se paljastettiin puiston avajaisissa. Kuva: Arja Rinneaho
Ransupuistoa. Kuva: Arja Rinneaho
Naistenmatkan koulun oppilaat osallistuivat Ransupuiston suunnitteluun. Kunnanpuutarhuri Sari Suomalaisen kuuntelee lasten ajatuksia.
Kunnantalon alasalissa oli näyttely, jossa lasten ehdotukset olivat esillä.
Ransupuisto vihittiin käyttöön juhlallisin menoin kesällä 1998. Avajaispuheen piti kunnanjohtaja Risto Koivisto.
Vaikka puiston ilme on vuosien saatossa muuttunut, niin Ransu on ja pysyy! Kuva: Arja Rinneaho

 

 

Ransu on seikkaillut monessa paikassa, Pirkkalan maisemien ja telkkarin lisäksi. Kurkkaappas tästä mitä Ransu tietää sanoa vaaratilanteissa toimimisesta. On meinaan hienot musiikkivideot ja kaikki!

RANSUN PELASTUSKOULU

 

 

 

 

 

 

 

KOULURUOKAILU

Suomessa oli jo kansakouluajoista tarjottu koulussa maksutonta ruokaa 1940-luvulta alkaen. Keitot, puurot ja vellit tulivat tutuiksi ja ruuat syötiin oman pulpetin ääressä. Vähitellen koulukeittolat saivat paremmat varustukset ja ruuan ravintosisältöön alettiin kiinnittää huomiota. Terveelliset ruokatottumukset olivat tavoitteena.

1970-luvulla alettiin tehdä ruokalistoja useampaa viikkoa varten ja tarjonta monipuolistui. Ruokalistalla Pirkkalaisessa vuodelta 1970. ei tuoreita kasviksia tarjottu. Yksi lauantai näyttää olleen lupapäivä eli vapaapäivä.Koulua käytiin myös lauantaisin vuoteen 1971 asti.

1980-luvulla on ruokalista jo monipuolistunut. Listalta löytyy myös useita edelleen tarjolla olevia ruokia, mutta myös niitä, joita ei enää ole koulujen ruokalistoilla.

Jauhemaksapihvit, maksaporkkanastroganoff, silakkalaatikko, kanaviillokki, tilliliha ja suklaapuuro herättävät monenlaisia ruokamuistoja.

 

 

 

 

 

Naistenmatkan koulu tammikuussa 2012
Tommilan päiväkoti

 

NAISTENMATKAN KOULUKESKUS

1900-luvun alkuvuosikymmenillä ei Pirkkalan nykyisen keskustan alueella ollut vielä koulua. Kunnan ensimmäinen koulu rakennettiin Kirkonkylälle vuonna 1887.  Nuolialassa koulunpito aloitettiin vuonna 1903 ja ensimmäisen oman koulu rakennettiin sinne vuonna 1919. Naistenmatkan alueen koululaiset kuuluivat aluksi Nuolilalan koulupiiriin. Myös Anian, Hyrsingin ja Toivion koulut rakennettiin ennen kuin Naistenmatkalle tuli ajankohtaiseksi rakentaa oma koulu.

Naistenmatkalla ostettiin syksyllä 1953 Tommyla -niminen asuintalo alakansakoulun tiloiksi.  Rakennuksessa oli vain kaksi luokkatilaa ja ne osoittautuivat heti riittämättömiksi. Nykyisin rakennuksessa toimii Tommilan päiväkoti.

Peruskoulujärjestelmään siirryttäessä 1.8.1972 Naistenmatka alkoi toimia omana yksikkönään. Ensimmäisenä johtajaopettajana aloitti Aino Raivio ja vuosina 1974- 2008 koulua johti Pertti Tyynelä.

 

PDF-tiedostonuorisojuttu_pirkkalainen_1978.pdf (4.1 MB)
Koulun ja kunnan nuorisotoimen kasvatuksellisia terveisiä Pirkkalan nuorille vuonna 1978
Koulukeskus 1970-luvulla. Kuva: Pirkkala-Seura
Koulukeskusta rakennetaan. Kuva kirjasta Naistenmatkan koulu 25 vuotta.
Kuva Pirkkalan kunnan julkaisusta Pirkkala, vuodelta 1973
Suupan koulu

 

YLÄASTE JA LUKIO

Koulukeskukseen valmistui vuonna 1968 peruskoulun yläaste ja oppilaat siirtyivät Nuolialasta uusiin tiloihin rehtorinsa Raili Tabermanin johdolla.

Rakennuksen laajennukset toteutuivat vuosina 1974 ja 1981.

Raili Taberman toimi yläasteen rehtorina vuoteen 1989. Hänen jälkeensä rehtoriksi valittiin Antero Saksala. Nykyinen rehtori Marita Intonen aloitti vuonna 2009.

Jouko Hillukka toimi koulukeskuksessa vahtimestarina vuoteen 1990 asti. Hänelle on myönnetty Kotiseutuneuvoksen arvonimi merkittävästä työstään Pirkkalan hyväksi

Pirkkalan yhteislukio aloitti toimintansa vuonna 1971 ja lukiolle valmistui oma rakennus koulukeskukseen kesällä 1973. Koulun rehtorina aloitti myöhemmin Pirkkalan kunnanjohtajana (1995-2009) toiminut Risto Koivisto. Nykyisin rehtorina toimii Tarja Kivimäki.

 

Naistenmatkan ala-aste

Keskustan alueen väkiluku kasvoi, kun ympäristön asuinalueita alettiin 1960-luvulta alkaen rakentaa. Tommylan tilat riittivät vain lukuvuoden 1972 - 1973.
Seuraavana lukuvuonna kaksi luokkaa kävi koulua Tommylassa ja yksi lukion tiloissa.
Lukuvuonna 1974 - 1975 tehtiin yksi luokkatila säästöpankin kerhohuoneesta ja kaksi  entisestä Anian kyläkoulusta. Uuden alakoulun rakentaminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1977, jolloin Naistenmatkan ala-asteen koulurakennus valmistui. Sekin oli jo valmistuessaan liian pieni.

"Olimme hyvin onnellisia ja ylpeitä uudesta koulurakennuksesta. Ongelma oli kuitenkin tilanahtaus." kuvailee Pertti Tyynelä tilannetta.

Kaksi luokallista koululaisia kuljetettiin Toivioon ja koulun työjärjestystä jouduttiin porrastamaan siten, että osa luokista tuli kouluun pari tuntia myöhemmin.

 

 

Rakennuksen yhteyteen, vuonna 1977 tuli tilat myös  erilliselle Suupan koululle, jossa annettiin luokkamuotoista erityisopetusta 2000-luvun alkuvuosiin asti.

Ala-asteen lisärakennus valmistui vuonna 1985 ja pihalle ilmestyi 1980- ja 1990 lukujen vaihteessa myös niin kutsuttu viipalekoulu. Tämä alkujaan viiden vuoden tilapäisluvalla rakennettu ja monen suussa "parakiksi" muuttunut rakennus sai poistumiskäskyn vasta vuonna 2009.  "Viipaleen viipalointia"  vaativat muun muassa silloin ympäristö- ja koulutuslautakunnissa istuneet koululaisten vanhemmat Mari Laiho ja Pirjo Jukarainen Pirkkalainen lehdessä 17.9.2008: "

"Hitauden surullisin esimerkki kunnassamme on Naistenmatkan 20-vuotinen tilapäiskouluparakki nimeltä viipale. - - - Kun Naistenmatkan koulun laajennus- ja korjaus 12.9 valmistui piti parakin poistua. Mitä vielä!  Tiloissa jatkaa yksi esikouluryhmä ja esikoululaisten sekä 1-2 luokkalaisten iltapäiväkerhot. - - - Kysyä myös voi, onko parakkikoulu keskellä kylää kuntakuvallemme paras mahdollinen?"

Syyskuussa 2008 valmistui Naistenmatkan koulun tähän asti mittavin peruskorjaus ja yhteen siipeen laajennettiin toinen kerros.  Samassa yhteydessä koulun piha-alue uudistui. Muun muassa uudet hienot peliareenat ovat olleet suosittuja välitunneilla ja koulun jälkeenkin.

Naistenmatkan koulu on jo vuosia ollut hyvin monikulttuurinen. Esimerkiksi vuonna 2008 koulussa oli maahanmuuttajalapsia joiden äidinkieli oli suomenkielen sijasta joko arabia, albania, bosnia, (nigeriläis-kongolainen kieli) lingala, (Afganistanissa puhuttu) dari, suahili, latvia, serbokroaatin kieli tai venäjä.

Koululaispoikia 1970-luvulta. Kuva: Pirkkalan kunta.
Uutinen Pirkkalaisessa vuonna 1971

ESKARIA ENSIMMÄISTEN JOUKOSSA

Lukuvuonna 1971-1972 aloitettiin Pirkkalassa kuusivuotiaitten esiopetuskokeilu koulutoimen alaisena. Pirkkala oli mukana valtakunnallisessa kouluhallituksen esiopetuskokeilussa. Ensin esiopetusta annettiin 6 tuntia viikossa ja kokeiluun osallistui puolet esiopetusikäisistä Nuolialan koululla ja Kyöstin kerhohuoneella.  Vuodesta 1976 saatiin kokeilun piiriin koko ikäluokka. Vuodesta 1977 oli esiopetusta 10 tuntia viikossa.

20-tuntinen esiopetus aloitettiin vuonna 1984 Naistenmatkalla  Suupanpuiston kerrostalon alakerrassa. Tätä ennen oli esiopetusta annettu alku- ja loppuviikon ryhmissä. Esiopetuskokeilu päättyi kuudessa kokeilukunnassa vuonna 1985 ja sen perusteella laadittiin valtakunnallinen esiopetussuunnitelma. Esiopetus oli tullut osaksi perusopetusta, se oli maksutonta koko ikäluokalle.

Esikoulu toimi pitkään Suupankujalla kerrostalon alakerrassa. Viimeisimmän remontin yhteydessä esikoululaiset muuttivat alakoulun tiloihin.

 

MUITA KOULUKOKEILUJA

Pirkkalaan perustettiin kokeilukeskikoulu vuonna 1962 Nuolialan koululle. Kokeilun päätehtävä oli selvittää, miten kansakoulussa aloitettu englannin kielen opiskelu sekä opetussuunnitelman tarkoituksenmukainen niveltäminen voi auttaa keskikoulun suorittamisessa kolmessa vuodessa.

Tämän yhtenäiskoulukokeilun jälkeen Pirkkala oli ensimmäisten joukossa aloittelemassa yhtenäistä, kaikille oppilaille tarkoitettua peruskoulua vuodesta 1967 alkaen.

Peruskouluun siirtymisen myötä Pirkkalassa järjestettiin monenlaisia kokeiluja. Poliittista kohua aiheutti vuonna 1973 aloitettu yhteiskunnallisten aineiden kokeiluprojekti peruskoulun 1. 5. ja 9. luokilla, joka johti vuonna 1975 poliittiseen kiistaan 5.luokan historian yhteiskuntaopin opetuksen osalta. Niin sanotusta "Pirkkalan monisteesta" puhuttiin aina Suomen hallitusta myöten. Pirkkala-Seuran jäsensivuilta voit lukea lehtisen "Kansainvälinen Pirkkalainen", joka julkaistiin kokeiluprojektin alussa 1973.

Lähde: Pirkkalan koulun 100 vuotta, Pirkkalan koulutoimi 1887-1987

 

PDF-tiedostokoulukokeilu_uutinen_pirkkalainenNo8_1975.pdf (5.6 MB)
Koulutoimen vastine opetuskokeilusta nousseeseen kohuun Pirkkalainen-lehdessä 1975.