Naistenmatka - tarinoita nimen takaa

Postikortti vuodelta 1909 Naistenmatkan lahdelta (vasemmalla Koivuniemi ja Virkaniemi). Kuva: Aaro Kemppainen
Postikortti lahden toiselta rannalta 1908. Kuva: Aaro Kemppainen

Naistenmatkan nimestä on esitetty monta erilaista versiota. Kaikki ne liittyvät ns. Ylivetisten eli Näsijärven rannoilla ja pohjoispuolella asuvien ihmisten kirkkomatkoihin Pirkkalan kirkkoon, joka oli ainoa kirkko näillä seuduilla.

Yhden tarinan mukaan Näsijärven Naistenlahti on saanut myös nimensä näistä kirkkomatkoista. Matkalaiset tulivat tuohon lahteen ja jakaantuivat kahtia, naiset jatkoivat matkaa Pirkkalaan kävellen, miehet suuntasivat kulkunsa Tammerkosken kautta kohti Pyynikin rantaa. He ehkä toivat mukanaan oman veneensä tai vuokrasivat veneen Pyhäjärven ylitystä varten. Tarinan mukaan naiset eivät voineet tulla sitä kautta, kun he pelkäsivät Pyynikin Hiisiä. Kalle Heinänen arveli, että ”ei ne halunnu kirkkoressulla kuunnella miesten juttuja.” Naiset yöpyivät jossain nykyisen Naistenmatkan taloissa jossa sitten miehetkin jossain vaiheessa liittyivät naisten matkaan. Siitä nimi.

Miesten jutut ja pyynikin hiisi ovat tietenkin peitetarinaa. Tiedetään, että Tammerkoskessa oli useita myllyjä. Missä on paljon myllyjä, siellä on myös paljon myllymiehiä odottamassa jauhatusvuoroaan. Missä on paljon joutilaita miehiä, siellä on tarjolla miehille maistuvia virvokkeita. Niitä varmaan riitti kirkkomiehillekin, mennen, tullen.

Carlson on tulkinnut asian yli 100 vuotta sitten näin:  ”Kylän nimen synnystä on kolme eri tarua: 1) olisi se saanut nimensä siitä, että kun Byyniken hiisi kiusasi naisia sillä oikosemmalla kirkkomatkalla Turun puolella, nämät aina sitä myöten kulkivat Hämeen puolta Birkkalan kirkkoon ja miehiset niikuin ennenkin Turun puolta yli Pitkäniemen. Huomattawa on, että tämä ja seuraawaiset tarut owat sen aikuisia kuin aina Keuruulta asti käytiin Birkkalan kirkkoa. 2) Toinen taru on, että morsiuswäki muinen tästä kylästä waelsi kirkkoon, jossa wihkiys toimitettiin; morsian waatettiin Naistenmatkalla ja oli morsiuspuwussa ainoastaan tämän kylän ja kirkon välin. 3) Kolmas taru on, että kun Keuruulaiset, Ruoveteläiset sekä Messukyläläiset tuliwat Birkkalan kirkkoon, yötyiwät he tähän, ja nuori kansa hieroi täällä naimiskauppaa. Siitä sitte sunnuntai-aamusti lähdettiin yhdessä kirkkoon. ” (Wilh. Carlson 1869. Pitäjäänkertomuksia 1. Historiallinen ja maantieteellinen kertomus Pirkkalan pitäjäästä. S. 47.)

Naistenmatkanlahtea 1970-luvulla. Kuva: Pirkkala-Seura
Hahmotelma Naistenmantkantiestä 1970-luvun alusta. Kuva: Pirkkala-Seura
Naistenmatkantien suunnitelmaa piirrettynä valokuvaan 1970-luvulta. Kuva: Jouko Hillukka

Naistenmatka on poikinut nimistöä laajemminkin. Suupalla on Naistenmatkan koulu ja lahden ohitse kulkee Naistenmatkan "ohitustie", joka valmistui 1977. Ehkäpä tämä on tulevaisuudessa muuttunut Naistenmatkan kaduksi.

Kuva (repro): Aaro Kemppainen
Lähde: Kv.Kallio & P. Itkonen Hämeen matkailuopas, 1915. Osakeyhtiö Sanoma, Tampere.

 

Pirkkalan laivaliikenteen aikataulut kesällä 1915. Silloisen Suur-Pirkkalan laivalaitureista olivat tuolloin matkailuoppaan mukaan Hyhky, Villilä, Pitkäniemi, Maatiala, Partola, Pere, Saveen laituri, sekä Pappilan ja Viinikan laiturit. Näistä oli jokapäiväinen kulku Tampereelle. Pirkkalan lähin rautatieasema oli tuolloin Nokia (1 ½ km päässä).

Ensimmäinen säännöllistä reittiliikennettä Pirkkalaan ajanut laiva oli Hatanpään kartanon vuonna 1885 rakenuttama Nisse. Se kulki Härmälän huviloiden kautta Partolaan ja Pereelle. Myöhemmin tamperelaiset tehtailijat ja kauppiaat hankkivat lisää laivoja: Sampo ja sen sisaralus Tiira kulkivat Pirkkalan kautta Nokian kirkolle (Maatiala).  Aina 1940-luvulle saakka vesitie oli tärkein väylä Pirkkalaan. Höyrylaivaliikenne oli nopeampaa kuin ajelu huonokuntoisilla teillä. Partolan (Pyhäjärven) sahalla oli useitakin hinaajia ja proomuja.

Herrasväki kulki niin ikään huviloilleen höyrylaivoilla. Kun jokaisen vähänkään varakkaamman huvilanomistajan piti saada oma laiturinsa, oli niitä Naistenmatkan lahdella todella tiuhaan: Virkaniemen kärjessä kahdessakin eri kohdassa, Koivuniemen huvilalla Niemenmaantie 10 kohdalla),  Kyöstin ja Koison (eli Kivirannan huvilan) laiturit Turrin kohdalla ja Saveen, Kimingin ja Graeffen (Ainolan) huviloiden laiturit Rantaniityssä. Samassa kyydissä pääsivät isännät ja emännät torikauppaa tekemään. Sota-aikaan laivat veivät Tampereelta väkeä lentokonetehtaan osastoille Haikkaan ja Sankilaan.

Pyhäjärven veden puhtaus ja puhdistus on puhuttanut  Pirkkalaisia jatkuvasti. Tampereen Viinikan vedenpuhdistamon valmistuttua tilanne on oleellisesti parantunut. Vielä 1960-luvulla järven tila oli huolestuttavan huono.

KUUNTELE mitä Pirkkalan valtuusto totesi veden laadusta ja sen mittaamisesta vuonna 1912. Kertoja: Eriikka Magnusson-Vainio.

 

Get Flash to see this player.

Katso myös Pirkkalainen lehdessä ilmestynyt juttu aiheesta vuodelta 1964.