Tarinoita Toiviosta

Toivio 1970-luvun alun ilmakuvassa. Kuva: Pekka Tarvonen, Pirkkalan kunta.

Toivion rakentaminen silloisten Partolan, Eerolan ja Eskolan tilojen maille alkoi 1940-1950 luvun vaihteessa. Sotien jälkeen, vuonna 1945 säädettiin Maanhankintalaki, jonka perusteella lunastettiin ja muodostettiin asuintiloja rintamamiehille, kaatuneiden omaisille ja Karjalan siirtolaisille. Suurin osa, noin 70% kaikista uuusista asuintiloista sijoittui Pirkkalassa Partolan kartanon maille.

Alunperin asutusta kaavailtiin nykyisten Partolan kauppakeskusten alueelle, Partolan pelloille. Sen sijaan toiviolaiset päätyivät todelliseen uudisraivaajatyöhön. Alue oli pääosin metsää, eikä tonteille ollut edes tietä. Ruotutie 2 kohdalla oli yksi asuttu mökki. Toisin kuin huhupuheissa oletettiin, tontit eivät suinkaan olleet ilmaisia. Esimerkiksi tuhannen neliön tontin kauppahinta Ruotutiellä oli noin 300 000 markkaa. Maksuaikaa annettiin 31 vuotta 3% korolla. Perätoivion, Korpitien varrella oli suuria 2 hehtaarin asuin ja -maanviljelystontteja, joita myytiin maatilallisille rintamamiehille.

Rakentaminen oli tuohon aikaan tosimiesten ja-naisten hommaa. Koneita ei juuri ollut apuna - jopa talon perustukset kaivettiin ja valettiin käsin. Teitä ja talon perustuksia rakennettiin talkoilla eikä sähkökään ollut aluksi itsestäänselvyys. Toiviolaiset tekivät itse jopa valaistuksen ja tienviitat kotikaduilleen. Ensiasuntona oli monilla pihamökki. Sinne taikka uuden talon yläkertaan otettiin vuokralaisiakin. Jos yläkerta rakennettiin valmiiksi, oli jopa velvollisuus ottaa vuokralainen yläkertaan, kun asunnoista oli kova pula. Näiden vinttivuokralaisten myötä asukasluku oli lähellä tuhatta 1960-luvun lopulla, mutta alkoi hetkellisesti laskea.

Sittemmin Toivio on laajentunut eri puolilta uusilla kaava-alueilla. Täydennysrakentaminen lähti kunnolla vauhtiin vuoden 1987 rakennuskaavan jälkeen ja sitä on jatkunut aina viime vuosiin saakka. Toivion isoilla 1000-1500 m2 puutarhatonteilla on tehty myös lohkomisia, jotka ovat väistämättä muuttaneet alueen perinteistä ilmettä.

Toivio lienee vanha etunimi, joka on ollut paikannimenä nykyisen Välitien ympäristössä. Kadunnimistössä on vanhojen kantatilojen (Eerola, Eskola, Korpi) ja torppien (Pieska, Keskuoja) nimiä. Ruotutien varrella on ollut ruotusotamiehen torppa. Karjalantie viittaa alueelle muuttaneeseen siirtoväkeen.  

Juttu Pirkkalainen lehdessä 16.1.1986
Raija Salminen ja Tuuli Rajala Ruotutien ja Karjalantien risteyksessä vuonna 1958. Kuva: Tuuli Rajala
Eino Tolvanen talon perustaa käsin rakentamassa noin 1949. Kuva: Taru Tolvanen
Sokkelin tekoa Salomaantie 4:ssä vuonna 1957. Taustalla siintää Kärppäkallio. Kuva: Anja heikkilä.
Ruotutie 7 pihamökki eli "ensiasunto". Kuva: Tuuli Rajala
Ruotutie 7 valmistumassa vuonna 1954. Kuva: Tuuli Rajala
Ruotutie 7 muurausta. Kuva: Tuuli Rajala
Adiel Rajala uuden talonsa edessä vuonna 1956. Kuva: Tuuli Rajala
Lasten kahvikutsut Leinon pihamaalla Ruotutiellä 1956. Kuva: Tarja Jokitie
Leikkimökin tupaantuliaiset Toiviossa. Kuva: Tarja Jokitie

Ensimmäiset rintamamiestalot nousivat vuonna 1951. Muutaman vuoden Toiviolaiset asuivat alueella ilman minkäänlaisia lähipalveluita. Koulua käytiin Nuolialan koulussa ja kaupassa ja postissa Tampereen Härmälässä.

Osuusliike Tuotanto perusti ensimmäisenä kaupan Toivioon 1952 Karjalantie 4 alakertaan. Kymmenen vuotta myöhemmin Tuotanto (myöhemmin Pirkanmaan osuuskauppa) muutti omaan kiinteistöön Ruotutien ja Karjalantien kulmaan ja sen entisessä liiketilassa aloitti ASO (TUKO:n A&O) -ketjuun kuuluva kauppa. Tuotannon kaupan nimi vaihtui 1984 S-valinta Punahilkaksi ja se lopetti toimintansa viimeisenä kyläkauppana Toiviossa 1991. Samassa yhteydessä lopetti seinänaapurina toiminut posti.

Osuusliike Voima toimi niin ikään ensin vuokratiloissa Saukontie 10 osoitteessa, mutta rakensi uuden myymälän Tuotantoa vastapäätä. Voima lopetti kuitenkin jo aikaisemmin vuonna 1976 ja rakennus myytiin kunnalle. 

Näiden liikkeiden lisäksi Toiviossa on ollut 1960-luvulla muutaman vuoden Voiman entisessä vuokratalossa Saukontie 10:ssä Härmälän Herkku- niminen liike sekä elintarvikekioskit Salomaantiellä ja Ruotutiellä.

Ilmoitus Pirkkalainen lehdessä 1967
Ruotutien ja Karjalantien risteys. Taustalla Tuotannon kauppa. Kuva: Eija Salminen
Ilmoitus Pirkkalainen lehdessä 16.6.1988
Pirssi-ilmoitus Pirkkalainen lehdessä 1961
Ilmoitus Pirkkalainen lehdessä 1969
PDF-tiedostoToivion_Voima_myydään.pdf (425 kB)
Uutinen Pirkkalainen lehdessä 1999. Entinen Voiman kyläkaupan rakennus myyntiin.
PDF-tiedostoToivio_menettää_kyläkaupan_ja_postin.pdf (469 kB)
Uutinen Pirkkalainen lehdessä 1991. Lähikauppa ja postitoimisto lopettavat
Ilmoitus Pirkkalainen lehdessä 1968
Kaupan mainos Pirkkalainen-lehdessä 1984
Ilmoitus Pirkkalainen lehdessä 1986
Tuotanto (SOK) ja kaupan henkilökuntaa 1960-luvun alussa; myymälänhoitajana oli mestarimyyjä ja kova hiihtomies Osmo Koivisto. Kuva: Jaakko Pitkänen

Toiviolaiset ovat olleet hyvin yhteisöllisiä alusta saakka. Omakotiyhdistys perustettiin jo 1950, ennen ensimmäisten asukkaiden muuttoa. Yhdistys on ajanut hyvin aktiivisesti alueen asioita, järjestänyt talkoita ja retkiä, hiihto- ja pilkkikisoja.

Sitkeyttä ja määrätietoisuutta onkin tarvittu. Mm. Pirkkalan ohitustietä suunniteltiin 1990-luvun alussa niin, että se olisi halkaissut Toivion kahtia ja Härmälän lentokentälle (vuosina 1957-64)suunniteltu laajennuskin olisi ulottunut aivan Toivion kupeeseen. Lentokenttä haluttiin pidentää suihkumoottorikoneille ja ilmavoimien kalustolle soveltuvaksi. Kiistaa puitiin Tampereen ja Pirkkalan välillä pitkään aina siihen saakka, kun päätös kentän uudesta sijainnista Pirkkalan Sorkkalan kylän alueella ratkaistiin 1964. Tätä päätöstä ennen Toivioon aiemmin mennyt tie jopa katkaistiin ja siirrettiin "väliaikaisratkaisun tilapäistienä" kulkemaan monen mutkan kautta.

Läheisen Härmälän kentän lentoliikenteen valvontakin oli Toivion rakentumisen alkuvuosina, 1940-ja 1950 luvun vaihteessa varsin erilaista kuin nykyisin. Toiviolainen lennonjohtaja Paavo Lumio tarinoi Pirkkalan Rotaryklubin lehdessä (1990), että Koneen laskeutumisen ohjaus pilvien alapuolelle perustui kuulohavaintoihin. Ennen arvioitua laskuaikaa lennonnjohtaja meni ulos parvekkeelle, komensi autojen moottorit sammuksiin ja kuulosteli lähestyvän koneen ääntä. Valojakaan ei kiitotiellä ollut. Kuorma-auton lavalle lastattiin myrskylyhtyjä ja ne ajettiin kiitotien varteen vasemmalle puolen, kun molemmille puolille niitä ei riittänyt.

Tampereeseen liittymistäkin ovat toiviolaiset ainakin pariin otteeseen 1980- ja 1990 lukujen taitteessa toivoneet, parempien lähipalvelujen saamiseksi.

PDF-tiedostoliittyminen_tampereeseen_kirje1986.pdf (1.0 MB)
Nimien keruuta koulupiirin liittämiseksi Tampereelle vuonna 1986
Toiviolaisia kesäretkellä vuonna 1957. Kuva: Terttu Saarinen
Valmetin hiihtokilpailut vuonna 1977

Toivio on ollut myös edelläkävijä, sillä koko Pirkkalan ensimmäinen puhelinkoppi ilmestyi Toivioon vuonna 1956 Ruotutien ja Karjalantien risteykseen. Puhelinlinja oli tosin ollut koko alueella tuolloin vasta vuoden ja silloinkin vasta 5 talossa. Melkoinen ero nykymaailmaan nähden.

Pirkkalainen uutisoi vuonna 1983, että Pirkkalassa oli tuolloin peräti 26 niin sanottua yleisöpuhelinta, joista 11 oli viereisen valokuvan kaltaisia puhelinkoppeja. Kopit eivät koskaan olleet puhelinyhtiölle mikään kannattava sijoitus, mutta niitä piti olla vielä 1980-luvulla ympäri Pirkkalaa hätäpuheluita varten.

Koppeja rikottiin ja niistä yritettiin soittaa väärillä rahoilla. Pirkkalainen lehdessä mainitaan surkuhupaisimpana viritelmänä pahvinpala, johon oli kirjoitettu 50 penniä. "Miksei kirjoittanut markkaa, että olisi saanut puhua kauemmin", lausahtaa TPO:n edustaja lehden jutussa.

Toivion nuorisoa 1960-luvulla. Auto Plymouth vm 1938. Kuva: Taru Tolvanen
Ilmoitus naisille Pirkkalainen lehdessä syyskuussa 1967
Ensimmäinen linja-autovuoro aloitti vuonna 1954. Kuva: Raimo Mäkinen

Toivio on ollut periaatteessa hyvien liikenneyhteyksien varrella mutta kuitenkin syrjässä.  Toiviolainen erikoisuus on ollut alueen halki kulkenut Valmetin Härmälän tehtaalle kulkenut pistoraide. Rata oli paikoillaan aina 2000-luvulle saakka ja kun liikennettä oli epäsäännöllisen harvakseltaan, oli tasoylityskäytävällä muutama vakava onnettomuuskin.

Kun uusi rakennuskaava valmistui 1987, kunta halusi nimetä kadut uudella tavalla säätilojen mukaan. Tästä eivät toiviolaiset innostuneet ollenkaan. Omakotiyhdistys ehdotti kaavaan muutosta sekä vanhan nimistön palauttamista. Näin lopulta tapahtui.

Suojärven linja-auto (nykyinen Paunu) aloitti liikennöinnin Toivioon 1954. Vuoroväli on vaihdellut hyvin paljon. Kun vielä 1980-luvun alussa Toiviosta lähti arkisin 17 vuoroa, oli saman vuosikymmenen lopulla arkivuoroja Tampereelle enää neljä! TKL:n bussi numero 7 alkoi kulkea Toivioon 1991.

Toivio vuoden 1962 kartassa.
PDF-tiedostoPistoraide_puretaan.pdf (469 kB)
Uutinen Pirkkalaisessa 1997: Toivion pistoraide aiotaan purkaa
Toivion koulun ensimmäinen luokka vuonna 1959. Kuva: Riitta Mäkinen

Lapsilla oli aluksi pitkä kävelymatka Nuolialan kouluun. Oma kansakoulu saatiin valmiiksi 1958 ja siinä aloitti silloin melkein sata oppilasta. Alimmillaan oppilasmäärä oli 1980-luvun alussa, vain 47 lasta, vaikka mukaan laskettiin myös Hyrsingin koulun 5. ja 6. luokkalaiset. Vuosina 2012-2013 koulu peruskorjattiin läpikotaisin.

Ympäristöteema on monin tavoin läsnä Toivion koulussa. Koulu on saanut pysyvänä oikeutena kansainvälisen ympäristökasvatuksen merkin, Vihreän lipun ja Kestävän kehityksen sertifikaatin ensimmäisenä kouluna Suomessa. Koulun lähimetsää vaalitaan luonnonmukaisena oppimisympäristönä ja siellä on lupa välitunneillakin leikkiä.

Hurjalta kuulostaakin, että vielä 1980-luvulla Pirkkalaisessa uutisoitiin, että koulun jätevesiä vuotaa läheiseen avo-ojaan ja siitä suoraan Pyhäjärveen. Silloin vielä Toivion "takamaan" 28 asuintaloa ja koulu olivat ilman kunnallista vesijohtoa ja viemäröintiä.

PDF-tiedostotoivion_koulu_ymparisto.pdf (309 kB)
Uutinen Aamulehdessä 2002, Toivion koulu saa pian Ympäristömerkin.
PDF-tiedostoAamulehti 2013_Toivionkoulu.pdf (782 kB)
Uutinen Aamulehdessä Toivion koulun lähimetsähankkeesta.

Lähdekirjallisuus:

  • Horsma-aho & Taberman (toim.) 1997, Pitkin poikin Pirkkalaa.
  • Pirkkalan kunta, 1973. Pirkkala-kuvateos,
  • Toivion omakotiyhdistys, 2000. Toivion pieni historiikki 1950-2000.