Virkaniemen vanha huvila-alue

Ilmakuva Niememaasta ja Virkaniemestä vuodelta 1998.
Kuva: Antti Jokinen

Virkaniemi on kuntakeskuksen välittömässä läheisyydessä oleva Pyhäjärveen pistävä luonnonkaunis kaksihaarainen niemi. Nimi tulee  selvästi rautakauden  eränkäyntisanastosta.  Miesten tehtäviin kuului säännöllinen metsästys ja  kalastus. Se oli heidän virkansa. Pienriistan pyyntiin käytettiin mm. ansalankoja ja erilaisia  luokkuja.  Jo silloinkin pyrittiin erilaisia toimintoja tekemään jä’rkevästi ja tehokkaasti. Metsissä kulkeville erämiehille kertyi kokemusten kautta tietoa mistä kohdilta mitäkin riistaa oli mahdollista saada. Heille vakiintui metsiin ja rannikoille tiettyjä kulkureittejä. Reittinsä varrelle he asettivat tiettyihin paikkoihin pyydyksiänsä. Päivittäin he kiersivät reitin ja keräsivät ansoihin jääneen riistan reppuihinsa. Sanottiin heidän kulkevan ansapolulla tai virkatiellä. Heidän virkansa oli hankkia perheelle elantoa.

Suomessa tunnetaan paljon virka-  ja ansa-alkuisia paikan nimiä. Tyypillisimpiä ovat Virkamäki ja Virkaniemi. Ilmakuvasta katsoen Virkaniemi näyttää mitä parhaimmalta muinaisen erämiehen virkatien paikalta

Vuosisatojen vaihteessa nv.1900 niemen hankki omistukseensa Tampereen Verkatehdas oy:n (Tampella oy) isännöitsijä Sulin. Hän rakennutti niemeen komean Palatsityyppisen huvilan kesäpaikakseen. Siihen aikaan ainoa  säännöllinen  (suunnilleen säännöllinen)joukkoliikenne Pirkkalan ja Tampereen välillä tapahtui laivoilla.Niinpä Sulin rakennutti niemen päähän laivalaiturin johon laivat saattoivat poiketa.

Vuonna 1926 Virkaniemen osti kauppaneuvos Rafael Haarla. Hän oli 1920-luvulla ehkä menestynein liikemies  ja teollisuuspohatta suomessa.Samalla vuosikymmenellä Haarla hankki omistukseensa historiallisen Laukon kartanon ja rakennutti edustusasunnokseen ns. Haarlan palatsin Koskipuiston läheisyyteen. Niukoistakin perimätiedoista voi päätellä, että 1920-luvulla suuri joukko Suomen liike-elämän, teollisuuden ja politiikan huippunimiä vieraili Naistenmatkan Virkaniemessä. Virkaniemi kesäpalatseineen jäi Perikunnan jälkeen Pirkkalan kunnan omistukseen 1990-luvulla. Monen vuoden jahkailun jälkeenkään kunta ei pystynyt päättämään, mitä arvokkaalla paikalla voisi tehdä. Luultavasti joku palatsiin majoittunut kaljajuoppojen joukko  aiheutti tulipalon jossa koko arvokas kiinteistö haihtui savuna taivaan tuuliin tammikuussa 2005. Muistona menneestä on kivinen valli, jossa on maakellari, päärakennuksen portaita sekä puutarhan kasvillisuutta. 

Valokuvia Virkaniemen huvilasta, 2000-luvun alussa. Kuvat: Antti Jokinen

Pyhäjärven rannan huviloita 1900-luvun alkupuolella. Eniten huviloita oli Naistenmatkan kylässä.
Kartta kirjasta Horsma-aho & Taberman (1997, toim.) Pitkin poikin Pirkkalaa, s. 111.

Virkaniemen läntisimmässä niemessä on sen sijaan säilynyt alunperin Virkaniemen huvilan maihin kuulunut Tuuliniemen huvila. Vuonna 1929 Rafael Haarla antoi Tuuliniemen häälahjaksi tyttärelleen (Tuula Brax, os. Haarla). Hyväkuntoinen huvila rantasaunoineen on rakennettu 1936 ja edustaa 1930-luvun funktionalismia. 

Virkaniemen huvila-alue on yksi maakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä. Rannassa on muun muassa kaunis kolmen noin satavuotiaan rantasaunan ryhmä. Saunat liittyvät Pyhäjärven rannoille leimalliseen  sata vuotta vanhaan huvilakulttuuriin. Tamperelaiset kauppiaat ja liikemiehet tapasivat viettää kesäaikaa rantahuviloissa ja monet rakensivat jopa omia laivalaitureita. Naistenmatkan lahdella laitureita oli lähes laivan mitan päässä toisissaan.  Yksi laituri oli 1900-luvun alussa Virkaniemen kärjessäkin, sen itäpuolella, toinen Koivuniemen huvilalla (Niemenmaantie 10 kohdalla). Haarla rakennutti toisenkin suojaisemman laiturin niemen länsipuoleiseen poukamaan. Virkaniemen länsipuolella oli Kyöstin ja Koison (eli Kivirannan huvilan) laiturit. Itäpuolella , nykyisen Rantaniityn alueella oli puolestaan Saveen, Kimingin ja Graeffen (Ainolan) huviloiden laiturit.

Huvilarivistöstä oli  1900-luvun alussa rakennettu Lintula. Virkaniemi hävisi tuhopoltossa, Kesärannan (Pihlajaniemi) ja Suojärven huvilarakennukset on purettu 2000-luvulla. Samoin vanha Ollilan torppa, eli Sigurd Toivion aikanaan omistama Koivuniemen huvila. Niemenmaan rakennuskaava valmistui vuonna 1985 ja matalia kerros- ja rivitaloja alkoi ilmestyä metsän keskelle 1990-luvun alussa.

Koivuniemi noin 1900-luvun alussa.
Kuva: Tampereen yliopiston Kansanperinnearkisto.
Koivuniemen rantaa 2012. Kuva: Pirjo Jukarainen

Lähteet:

  • Hanna-Leena Salminen, Naistenmatkanlahden kulttuuriympäristöselvitys 2009.  Pirkanmaan maakuntamuseo.
  • Olavi Horsma-Aho & Raili Taberban (toim.) 1997, Pitkin poikin Pirkkalaa. Pirkkalan kunta, perinnetoimikunta. Gummerus.