Nykytila ja tulevaisuus

Suomen Kotiseutuliiton suositus kotiseutuarkistoista

 

Suomen Kotiseutuliitto on antanut v. 2000 suosituksen kotiseutuarkistoista. Suositus on tarkoitettu kuntien kotiseutuarkistoja varten, koska lähtökohtana on, että kotiseutu-arkistot ovat kunnan toimintaa. Suositus on sovellettavissa myös yhdistyksen ylläpitämään kotiseutuarkistoon.

Suosituksen tarkoituksena on edistää koko maan kattavan kotiseutuarkistojärjestelmän luomista ja toimintaa.  Tavoitteena on kotiseutuarkistojen avulla turvata paikallisen asiakirja-aineiston sekä henkisen perinteen keruu, tallentaminen ja asettaminen tutkimuksen ja muun käytön ulottuville. Kotiseutuarkisto on tärkeä osa paikallisidentiteetin voimistamiseksi tehtävää työtä.

Kotiseutuarkiston tehtävänä on tallentaa paikallinen, yksityisluonteinen arkistoaines sekä paikka-  kunnan henkinen perinne, saada se säilymään ja saattaa käytettäväksi siten, että se palvelee sekä yleisen että paikallisen tutkimuksen, opetuksen, harrastustoiminnan ja käytännön tarpeita.

Valtion- ja kunnallishallinnon sekä ortodoksisen kirkon arkistoja säädellään arkistolailla ja ev.lut. kirkon arkistoja kirkkolailla. Nämä arkistot eivät kuulu kotiseutuarkistoon. Jos kotiseutuarkistoon toimitetaan em arkistoihin kuuluvaa aineistoa tämä on heti toimitettava asianomaiseen arkistoon.

Kotiseutuarkistoon kuuluvat ne paikalliset, yksityisluonteiset aineistot, jotka eivät muutoin ole säännöllisen ja julkisen arkistonhoidon piirissä.  Kotiseutuarkistoon voivat kuulua mm. paikalliset:

                      -yhdistysten, seurojen ja kansanliikkeiden arkistot;

                      -osuuskuntien ja liikelaitosten arkistot;

                      -perheiden, sukujen ja talojen arkistot;

                      -yksityishenkilöiden arkistot

Arkistoon kuuluvat paperisten asiakirjojen ohella mm. kartat ja piirustukset, valokuvat, filmit, ääninauhat, videokasetit, ATK-aineistot, käsikirjoitukset  ja niiden jäljennökset ja kopiot, paino- tuotteiden  arkistokappaleet sekä muut paikallisen perinteen tallentamiseen liittyvät dokumentit.

Kotiseutuarkistotoimintaa hoitavien ja kotiseutuarkistoja ylläpitävien organisaatioiden tulee määritellä kotiseutuarkiston asema organisaatiossa ja käytännön hoitovastuu. Kuntien toimiessa tässä tehtävässä toiminta järjestetään samoin kuin kunnan muidenkin tehtävien hoito. Kotiseutu- arkistoja ylläpitävien kotiseutuyhdistysten sääntöjen tulee sisältää vastaavat määräykset

Kotiseutuarkiston sijoituspaikkaa valittaessa on otettava huomioon tilojen arkistokelpoisuus. Tiloja valittaessa on kiinnitettävä huomiota arkiston toimivuuteen mm. yleisöpalvelutilojen osalta.

Paikallisista olosuhteista riippuen kotiseutuarkisto voidaan sijoittaa kunnanarkistoon, kirjastoon, paikalliseen museoon tai alueen maakunta-arkistoon.  Erityistapauksissa sijoituspaikka voi olla kotiseutuyhdistyksen tiloissa, mikäli ne täyttävät edellä mainitut vaatimukset.

Kotiseutuarkistolla on oltava vastuullinen hoitaja, joka vastaa ja huolehtii kotiseutuarkiston käytännön toiminnasta.

Kotiseutuarkiston käyttöön asettamisesta vastaa sen säilyttäjä. Kotiseutuarkiston vastuullinen hoitaja huolehtii aineiston vastaanottamisesta, hoidosta ja käyttöön asettamisesta. Annettaessa asiakirjoja käytettäväksi tutkijoille ja muille asiakkaille vastuullisen hoitajan on toimittava henkilötieto- ja julkisuuslainsäädännön mukaan ja arkiston luovuttajan mahdollisesti asettamia käyttörajoituksia noudattaen.  Kotiseutuarkiston käytännön toiminnalle laaditaan säännöt.

Suomessa arvioidaan olevan noin 200 kotiseutuarkistoa, joista 2/3 ja kuntien ja 1/3 kotiseutuyhdistysten ylläpitämiä. Rekisteriä arkistoista ei ole ja tiedot ovat epätarkkoja.

 

Kotiseutuarkistotoiminnan historia ja nykytila Pirkkalassa

 

Pirkkalan kunnan sivistys- ja kulttuuritoimi sekä Pirkkala-seura ovat 5.11.1999 tehneet sopimuksen kotiseutuarkiston perustamisesta.  Sopimuksen mukaan kunnan sivistystoimi antaa Nuolialan koulun kellarista arkistoa varten tilan, vastaa sen palo- ja murtoturvallisuudesta ja tukee Pirkkala-seuran arkistonhoitoa pienellä vuosittaisella avustuksella.

Pirkkala-seura vastaa sopimuksen mukaan arkiston käytännön toiminnasta, varaa keskuudestaan arkistoasioista perillä olevan henkilön hoitamaan arkistoa ja neuvomaan asiakkaita sen käytössä. Seura laatii arkiston toiminnasta säännöt ja sopii järjestöjen kanssa arkistoon tuotavan materiaalin säilyttämisehdoista.                

Pirkkalan kotiseutuarkistolle on syksyllä 2013 osoitettu tilat Nuolialan kirjaston alakerrasta. Pirkkala-seuran hallitus on 5.3.2014 hyväksynyt kotiseutuarkiston toimintaohjeen sekä 24.9.2014 ohjeiston kotiseutuarkiston käytöstä sekä ohjeen aineiston luovuttamisesta kotiseutuarkistoon. Kotiseutuarkiston vastuullisina hoitajina toimivat Pirjo Kivelä ja Kauko Järvensivu.

 

Kotiseutuarkiston toiminnan kehittäminen

 

Pirkkalan kotiseutuarkiston kehittäminen eri tahojen yhteistyönä on tärkeää, jotta paikallinen, yksityisluontoinen arkistoaines sekä Pirkkalan henkinen perinne saadaan säilymään ja käyttöön niin, että se palvelee tutkimuksen, opetuksen ja harrastustoiminnan tarpeita. Pirkkalassa on Yhdistysrekisterin mukaan maaliskuussa 2014 yhteensä 193 rekisteröityä yhdistystä sekä Patentti- ja rekisterihallituksen tietokannan mukaan 78 purkautunutta yhdistystä, joiden arkistojen edes osittainen ”pelastaminen” kotiseutuarkistoon on tärkeää.

Kotiseutuarkiston kehittäminen ei ole mahdollista pelkällä seuran hallituksen ja muiden vapaa- ehtoisten työpanoksella. Kotiseutuarkiston nykyiset tilat ovat periaatteessa arkistoaineiston varastotiloja, eivätkä täytä varsinaisen arkiston vaatimuksia.

Pirkkalan hallinnolliseen keskukseen, Suupalle, suunnitellaan kunnalle uusia toimitiloja, joihin sisältyvät myös kotiseutuarkiston tilat omalla sisäänkäynnillä kunnan keskusarkiston yhteyteen.  Tilat ovat käytettävissä aikaisintaan v. 2017. Samassa yhteydessä selvitetään mahdollisuutta siirtää kotiseutuarkisto Pirkkalan kunnan ylläpidettäväksi.